torstai 6. syyskuuta 2012

Hirsitalon aarteistoa !

On kulunut melkeinpä tasan kuukausi siitä, kun ensi kertaa astuin sisään vanhaan hirsirakennukseen.
Olen viettänyt siellä jo useita viikonloppuja siivoillen ja käynyt siellä viikollakin. Mahdottoman törkymäärän seasta olen ottanut talteen " aarteita ". Olen löytänyt vanhoja työkaluja, muutamia astioita ja paljon kaikkia arkiaskareisiin liittyviä juttuja. Mielenkiintoista luettavaakin on löytynyt. Aion säilyttää löytämäni esineet, kun ne ovat osa talon historiaa. Yritän myös saada selville talon vanhaa historiaa enemmänkin. Yksi ihana asia löytyi hirsirakennuksesta viikonloppuna. Tämä oli piilossa ja tätä on etsitty.


Hirsitalon vintiltä löytyi vuosiluku. Tämä vuosiluku 1818 kertoo talon hirsien iän, mutta  talo on luultavasti siirretty nykyiselle paikalleen noin vuonna 1890, arvelisin.



Vintiltä on siivottu jo aivan käsittämätön määrä törkyä, mutta vielä on paljon tehtävää. Nappasin eilen tämän valokuvan, kun pidin pienen siivoustauon. Törkyä olen lapioinut saaveihin ja kantanut ulos poltettavaksi.



Vintissä on kaksi kammaria, joissa on matala katto. Molemmissa kammareissa on yhdet isot ikkunat ja pienet ikkunat sivuilla. Lattiat ovat komeaa ja leveää lankkua. 



Tässäpä on muutamia " aarteita". Tämä englantilainen herätyskello on hauska, animoitu sellainen. Kun kello kävelee alareunassa olevan tontun pää heiluu, kun tonttu nukkuu :)



Silitysrautoja pitää tietysti olla joka talossa ja useampi. ( minä muuten inhoan silittämistä...). Tässä on kolme silitysrautaa, jotka olen pelastanut. Yksi niistä on peräti sähkökäyttöinen !




Olen aina tykännyt koreista, joten nämä tuohikorit ovat iloa silmilleni !


Talossa on asunut taiteilija, koska hirsien väliin oli piilotettu tämä noin 10 sentin pituinen veistetty puuvene.


Sanomalehtiä tässä talossa on luettu ja kirjoiteltu kirjeitä sekä paljon muutakin. Talossa on asunut selvästi joskus runoilija, ja ehkä joku toimittajakin :) Sen verran tiedän jo talon historiasta, että talosta on kaksosveljeksistä toinen aikanaan lähtenyt Amerikkaan. Siksi Amerikan uutiset ovat kiinnostaneet talon väkeä. Nämä Amerikan uutiset ovat vuodelta 1893.


Vintiltä on löytynyt vanhoja lehtiä aika paljonkin. Lehdet ovat olleet pääosin niin huonokuntoisia, että ne on täytynyt polttaa. Kirjallisuutta olen kuitenkin saanut jonkin verran talteen. Tässä muutama mielenkiintoinen löytö. Aapinen on vuodelta 1944 ja samoin Sotamiehen taskukirja. Regina on kaikista tuorein, vuodelta 1963. Kaikki löydöt ovat mielenkiintoisia, mutta hihkuin onnesta, kun löysin Unikirjan vuodelta 1931 !! 


Vanhoja valokuvia on löytynyt myös muutama. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt ferrotyyppejä, eli peltivalokuvia. Tässä on nyt yksi sellainen, joka löytyi vintin uumenista. Tutkin netistä ferrotypian historiaa, ja sain selville, että ferrotypiaa käytettiin usein liikkuvissa valokuvauskojuissa, jotka kiersivät markkinoilta ja toreilta toiselle. Suomessa ferrotyypit eli  peltilevykuvat olivat suosittuja 1890-1920-luvuillaFerrotyypit olivat valokuvia, jotka olivat tulostettu ohuelle, yleensä emaloidulle peltilevylle. 


13 kommenttia:

  1. Minä joka rakastan vanhaa, aitoa, olen täysin mykkänä löydöstesi edessä. Ne on niin ihania.
    Tuo vuosilukukin, ja ihan takorautaa! Ja pikkupaatti, niin suloinen.

    On sinulla todellakin mahtava aarreaitta. Komeat on hirret ja lattialankut!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se aivan ihana aarreaitta, mutta kovasti on täytynyt töitä tehdä, että nämä aarteet on löytynyt sieltä törkyjen seasta :)

      Poista
  2. Onpas löytynyt aarteita. Uskon nyt, miksi viihdyt siellä niin hyvin. Tuo vuosiluku on yliveto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viihdyn hyvin siellä juu ! Vuosiluku on kyllä oikeesti yliveto. 1818, täynnä kaseja niinkuin kuuluukin olla :)

      Poista
  3. Oi, mitä aarteita oletkaan löytänyt. Tuo viimeinen ferrotypia on varmaan aika arvokaskin. Ei niitä niin paljoa ole. Silitysraudoista keskimmäisen saa luultavasti takaa auki ja sinne laitettiin kuuma kivi, jotta rauta pysyi kauemmin kuumana silitettäessä.
    Työn iloa jatkossakin :-)

    VastaaPoista
  4. Peltivalokuvia ei varmasti kovin paljon ole säilynyt, joten kuva voi olla arvokas. Ainakin sillä on historiallista arvoa, jos ei muuta. Pitää tutkia silitysrautaa tarkemmin, jos saisin sen auki. Kiviä kyllä löytyy :)

    VastaaPoista
  5. Huh huh, niin paljon aarteita, etten tiedä mitä sanoa!! Paras aarre, josta hieman kadehdin sinua, ovat nuo terveet hirret!! Meidän mökki oli aivan tupajumin syömä. Ne hirret vain sitten piilotettiin koolausten ja lautojen alle. Mutta hieno idea tuo museo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikista hienoin aarre on tosiaan talo ! Hirret ovat terveitä pääosin, mutta lahonneita hirsiä myös löytyy erityisesti tuvasta. Voi, helkutti sua, mistä tuon museon nyt vetäisit :) En kai aio sellaista perustaa, vai aionko ? No, kyllä jos haaveeni toteutuu niin talossa on joskus paljon historiaa, jota voin näyttää ja josta voin kertoa kaikille !

      Poista
  6. Mielenkiintoisia arvokkaita löytöjä historiasta.
    Valokuvassa poseeraavat jämptinä, kuin oli entisvanhaan tapana.
    Sitä ei tuolloin ihan joka päivä kuvailtukkaan, kuin nykyisin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ferrotyyppi eli peltivalokuva on erittäin historiallinen löytö ainakin minulle. Jämptinä poseraavat, ei tainnut saada ennesvanhaan valokuvissa hymyillä :)

      Poista
  7. Uskomatonta meillä on ihan samat hommat, etsin Sinut heti käsiini kun Aina vihjaili että teet samaa rumbaa! Tosin ehkä vielä perusteellisemmin kuin minä tässä lapsuuskodissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja se tonttukellokin, yhyy miksi minulla ei ole tuollaista ihanuutta:)

      Poista
    2. No kiva kuulla. Voidaan vaihdella kuulumisia miten projektimme etenee. Laitahan lisää blogiisi kuvia, niin käyn niitä ihailemassa !
      Tonttukello oli kyllä yksi hauskimmista löydöistäni :)

      Poista