Isoja ja pieniä betonisaappaita

Elokuu on odottanut postaustani, nyt on sellainen hetki, että päätin tänne jotain laittaa. Taiteilut ja tuunailut ovat jääneet nyt ajan puutteen vuoksi vähälle. Olen kuitenkin jotain saanut aikaiseksi. Idea tähän hommaan lähti oikeastaan siitä kun lähdin ostamaan korttivärkkejä, kummitytön hääkorttia varten. Tuli sitten höpöteltyä myyjän kanssa sitä sun tätä, ja hän näytti minulle mitä oli tehnyt. Minun piti suunnata sitten heti kirpputorille pienten saappaiden ostoon. Tässä muutama kuva, jotka kertovat, että betonista voi valaa ihania saappaita. Tämän idean toteutin ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Uusi idea muhii jo päässä odottaen hyvää aikaa toteutuakseen.


Täyttelin siis vanhoja kumisaappaita betonilla.

                             Pienten saappaiden suuaukkoon pudottelin koristeeksi valkoisia kiviä.

Reilun vuorokauden kuluttua oli vuorossa sitten irrotusvaihe. Puukolla saappaan varret vain halki.

                  Lopputulos on minusta kaunis, isoista saappaista kuoritui myös sironnäköiset jalkineet.

Yksinkertainen on kaunista, joten laitoin saappaiden varsiin koristuksiksi pari laatikosta löytynyttä nauhaa. Vanhasta pakettinarusta tein toisen ison saappaan varteen ruusukkeen. Saappaat voisi vaikka maalata, mutta minusta ne ovat kauniimpia ilman maalausta.

Orange, Oo

Orange, Oo vangitsit katseeni. 
Pysäytit paikalleni seisahtumaan.
Orange, Oo ihana oot.
Pirtsakka päivänpiristys.
Orange, Oo reissussa rähjääntynyt oot.
Silti mun silmiäni sun komeus hiveloo.

Käsi sydämellä

Höpöttelin sinulle niitä näitä.

Et vastannut.

Mietin, että meneekö puheeni ohi korviesi.

Jatkoin siitä huolimatta yksinpuhelua.

Taisit sittenkin kuunnella minua käsi sydämellä.

Inspiraatio iski !

Silloin kun joudan olemaan jouten, niin inspiraatio iskee ;)
Maanantaina vietin ihanan kesäisen hetken blogi-ystävieni Ainan ja Uunan kanssa.
Taitelimme yhdessä. Kaikki alkoi siitä, kun Uuna toi meille lahjaksi kansiot. Maalasimme ensimmäisille sivuille, ja etsimme Ainan pihamaalta maalaukseen kaikkea kivaa : kukkia, sulkia, heiniä jne. Kierrätimme töitämme toiselta toiselle, eli jätimme jokaiseen kansioon omat jälkemme muistoksi.
Pohdimme yhteistä nimeä kirjoillemme, mutta päätimme, että jokainen tekee niistä omanlaisensa ja taiteilu jatkuu kansion sivuilla. Tässä nyt sitten muutama kuva, eli näette mistä on kyse.


Meenart toi meille lahjaksi tällaiset kansiot.

Ensimmäiselle sivulle muodostui tällainen teos, tämän siis teimme valmiiksi yhdessä me kaikki kolme.

Tänään maalasin auringossa ulkona toiselle sivulle tämän.

Tulin sisälle ja päätin tehdä kannen, ja keksiä nimen. Tässä se nyt on : Orvokkien aikaan. Nimi tuli siitä, että kansio sai syntynsä Orvokkien aikaan, eli kun koin Uunan ja Ainan kanssa Zilga-huoneen taikaa :)

Lady Pink

                                                             Lady Pink lensi luokseni.
                                                 Ihmettelin ja ihailin väritystä somaa.
                                   Kesäkuun kuumuus oli lienee lämmittänyt siivenkärkiä.
                                              Jalat ja kädetkin olivat paahteesta pinkit.
                                      Päätin, että minunkin täytynee katsella elämänmenoa
                                                      vaaleanpunaisten lasien lävitse.
                            Lady Pink heilutti sarviaan, iski silmää ja sanoi : Niin minäkin teen :)

Ihana pussukka :)

Minulla ei ole kyllä koskaan arpaonnea, enkä ole veikkauksestakaan voittanut muutamaa euroa enempää.
Minua kuitenkin onnisti Neulaa&Lankaa-blogissa, kun siellä kaivattiin mukavia lauseita tuolin selkämykseen kirjailtavaksi. Minulta sujui siis sanojen pyöritys niin hyvin, että nyt saan iloita tästä ihanasta pussukasta !
Kiitos !  Pussukka on vielä peilipöydälläni odottamassa sisällensä jotain kivaa ja romanttista :)

Tällä lauseella sain itselleni pussukan :  Pitsiset päivät tekevät elämästä aurinkoisen.

Tässä pussukka toiselta puolen :

Pientä puuhastelua

Olen useasti haaveillut raparperilaatoista. Nyt niitä minulla sitten muutama on. Oli muuten yllättävän helppoja tehdä. Ruokaöljyllä lehtien pinnan sivelin ja sitten laasti päälle. Mukavan näköisiä lehdyköitä :)

Yhden yön ylitse nämä teokset kuivuivat.

Tässä lopputulos :

Puutar

                                                    Puutar halusi tulla luokseni.

                                                         Koversin ja kaiversin.

                                     Kovan kuoren alta tuli esiin sileä ja pehmeä pinta. 

                                                 Oksakädet kohoavat kohti taivasta.

Ei yhteyttä....

Valitsemaanne numeroon ei saada yhteyttä...Kuulostaako tutulta ? Sattuipa tässä sunnuntaina minulle semmoinen nolo tapaus, että voi, voi.....Ihan turhaan yritin saada yhteyttä omaan numerooni. Kävi nimittäin niin, että uiskentelin järvessä pitkän hetken ja sen jälkeen istuskelin soutuveneessä bikinit päällä. Jossain vaiheessa ajattelin, että täytyy varmaan vaatteita kiskoa päälle. Mietin, että hei nyt minulta puuttuu jotain. Missähän mun kännykkä on ? No, ei sitä kyllä enää taskussa ole....Kännykkäni halusi ilmeisesti myös uimaan ja hyppäsi järven syvyyksiin. Kalat varmaan nyt tyytyväisinä sillä soittelee :) Eilinen päivä tuntui omituiselta vaikka en kännykkäriippuvainen ole. Vähän väliä kävi mielessä, että missäs mun puhelin on. Ehkä tänään minuun saa yhteyden.

Eilen illalla odotin rannassa, että ukkonen tulisi minua tapaamaan. Ei muuta kuin kierteli kaukaa ja murisi.
Näillä laineilla ne kalat nyt sitten soittelee :)

Kesäkuun kauneutta !

Perhosbongailu on saanut minut taas juoksentelemaan kameran kanssa.
Lauantaina Mikkelissä lenteli paljon perhosia. Olivat niin vikkeliä taas :)
Muutamia valokuvia sain napattua. Tässä yksi kesäkuuun kauneus !

Huhuu, kyllä vielä liitelen :)

Pitänee laittaa jotain blogiin, että tiedätte minun vielä liitelevän, kun on jo huhuiltu perään : )
Minulla ei ole ollut oikein bloggailufiilistä, toki olen käynyt muiden blogeja lukemassa ja joskus kommentoinutkin. Olen nauttinut pari viime viikkoa auringosta ja ollut ulkosalla melkeinpä aamusta iltaan.
Jokunen päivä on kulunut hirsitalollakin. Eilen viimeksi kannoin siellä tiiliä 5 tuntia, huh, huh. Hikistä hommaa :) Jospa jatkossa yritän taas tänne blogiini kuulumisiani laittaa. Rentukat ja kaikki muutkin kukat ovat tykänneet lämpimästä, niinkuin minäkin. Ihanaa alkukesää kaikille blogini lukijoille <3

Rentukat kurkottavat kohti valoa.
Kesätuuli kutittelee niiden varsia.
Ampiaiset ja kärpäset kiehnäävät kukissa.
Kaunista :)
Keltainen on toukokuu !

Mandala

Mandala

Metamorfoosi

Satusivellin-blogi haastoi piirtämään metamorfoosin, eli muodonmuutoksen. Mietin mitä keksisin , ja kas kummaa jotain minuun liittyvää tuli paperille. Olkaa hyvä. Toivon, että ensimmäisestä kuvasta, ette vielä arvaa mitä tuleman pitää ;) Laitoin kuvia enemmän kuin neljä, koska halusin näyttää miten puuvärit muuttavat kuvaa.


Kuva 1.  Viuhka vai intiaanipäähine ?

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4+ kuvankääntö vaakaan.

Kuva 5

                                                                           Kuva 6

                                                                       Valmis metamorfoosi

Chiliseni ovat kasvupyrähtäneet

Aurinko ja lämpö ovat saaneet ikkunalaudalla kasvavat chilintaimet oikein kasvupyrähdykseen.
Varret ovat jo niin korkeat, että tukea tarvitaan. Olen vähän jo antanut chileille lisäravintoa, ja kohta on taas aika siirtää ne isompiin purkkeihin. On mielenkiintoista nähdä kuinka muutama uusi lajike kasvaa ja kehittyy.
Vielä ei ulkona viherrä, joten on nautittava sisällä kasvavasta vihreydestä :)

Kiitos ja ilonkuplia !

Huomasin nyt aamulla, että blogissani on vieraillut yli 10 000 lukijaa :)
KIITOS teille kaikille ja toivon, että jokaiselle on löytynyt jotain mielenkiintoista.
Tässäpä teille Jääperhotar-runokirjastani Ilonkuplia-runo !

Kun vatsassasi lentelee perhosia, niin silloin tiedät, että pääset pian nauttimaan ilonkuplista.

Tunnet kuinka ilo kutittelee kehoasi.

Kurkustasi nousee ilonkuplia, jotka kohoavat ilmaan nauruna.

Huulesi ovat yhtä hymyä. Naurusi on kuplivaa. 

Perhosenkeli- Ensisuudelma

Minulle sattuu aina välillä mielenkiintoisia asioita. Ihastuin Roomassa yhteen enkelikorttiin, kun huomasin, että toisella enkelillä on perhosen siivet. Ostin kortin ja kotia tultuani laitoin sen makuuhuoneen nurkkaan, sinne missä minun kolme enkelirasiaa ovat. En ajatellut asiaa sen ihmeemmin, mietin vaan että kortti saa olla siinä kunnes hankin sille kehykset. Nyt huomasin pari päivää sitten, että ylimmässä enkelilaatikossa on sama kuva kuin kortissa, eli perhosen siivet on enkelin selässä. Mietin, että mitä tämä tarkoittaa ? En ollut aiemmin huomannut asiaa, vaikka rasiat ovat olleet minulla noin vuoden. No, piti nyt sitten etsiä netistä tietoa enkelikortista.  Tämän ihanan kuvan on taiteillut ranskalainen taidemaalari William-Adolphe Bouguereau (30. marraskuuta 1825 – 19. elokuuta 1905). Teoksen nimi on Ensisuudelma, 1873. No, nyt tuli tämäkin asia selvitettyä :)

Tässä on kortti ja enkelirasiani. Tämä enkelikuva kiehtoo minua erityisesti perhosen siipien takia :) 

Mandala

Unisieppari

SatuSivellin-blogi haastoi tekemään unisiepparin. Käväisin hakemassa pajun, jonka vääntelin rautalangan kanssa ympyräksi. Sain ystävältäni Ainalta muutaman kanansulan, ja löysin muitakin höyheniä kotoani. Poikani haki minulle pihalta variksen tai harakan sulan, joten unisiepparissani on nyt monenlaista sulkasatoa. 
Unisiepparin alkuperäinen tarkoitushan on suodattaa pahat unet ja ajatukset päästäen lävitseen hyvät unet sekä ajatukset, Toivottavasti tämä minun tekemäni unisieppari tekee myös niin :)

Tipukasta Pääsiäistä !

                        Oikein keltaista ja iloista Pääsiäistä !

Onkos tämä tinanassu vai olenko taas ihan hassu ?

Keskityin katselemaan jäätä.

Pian totesin, että auringonvalo tekee taidetta täyttä päätä.

Tuleekohan tästä hopeinen näätä vai tinanassu ?

Taitaa olla Perhotar taas ihan hassu !

Perhotar Roomassa osa 3

Tässä tulee nyt sitten viimeinen osa minun seikkailustani Roomassa. Tuntuu uskomattomalta, että viime viikolla olin todella siellä. No, mennäänpä ajassa siis vielä viikko taaksepäin.

Kävimme viime viikon tiistaina äitini kanssa iltapäivällä Citysightseein Romalla, eli istuimme Hop on-Hop Off - bussin kyydissä ja kiersimme Roomaa. Olimme niin väsyneitä jo aamupäivällä kuljetuista nähtävyyksistä, että päätimme vain istua ja katsella. Emme hyppineet välillä bussin kyydistä pois. Sainkin Colosseomista hienot valokuvat bussin katolta. Siis en kiivennyt sentään katolle, vaan istuin kiltisti penkillä ;)

Colosseom on suurin Rooman valtakunnan ajalta säilynyt rakennus, amfiteatteri, jossa gladiaattorit taistelivat villipetojen kanssa kuolemaan asti. Soikean areenan pinta-ala on noin 2,4 hehtaaria, eli aikas iso !

Löysimme yhtenä aamuna äitini kanssa tämän ihanan rauhallisen pienen puiston. Puisto sijaitsi aivan keskustassa, mutta meidän lisäksi siellä käveleskeli vain yksi vanha herra. Puisto oli vanhan vankilarakennuksen liepeillä. Puistossa mieli lepäsi.

Tämä suihkulähde ei ollut enää loistossaan, mutta voin kuvitella sen olleen joskus todella kaunis

Rooma näytti meille sateisen ja aurinkoisen puolensa. Onneksi poutaa oli enemmän kuin sadetta. Aurinko houkutteli heti ilmestyessään näkyviin, myös kesäisiä tuttavuuksia. Nämä vintiöt tulivat esiin sillan koloista.

Taisinpa ensimmäisenä lomapäivänä tokaista ystävälleni, että kun Perhotar on Roomassa on perhosia myös liikenteessä vaikka ei ole vielä kovin lämmin. No, niinhän siinä kävi, että sain yhden perhosen valokuvattua, kaukaa tosin :)

Kaduilla oli kaupustelijoita ja monenlaisia esiintyjiä. Tämä näky teki minuun vaikutuksen. Meditoinnin voimalla voi tehdä mitä vain.

Pitihän meidän tietysti Vatikaanissakin käydä. Olin tilannut äidille etukäteen netistä opastetun Vatikaanin iltapäiväkierroksen. Vatikaanin iltapäiväkierros oli paras tapa tutustua siihen, mitä Vatikaani tarjoaa ja samalla vältimme monet pitkät jonot. Englanninkielinen opas kierrätti meitä   reilun kaksi tuntia kestävän kierroksen aikana Rafaelin huoneissa, Belvedere-aukiolla ja lopuksi Sikstuksen kappelissa. Sikstuksen kappelissa ei saanut valokuvata ja siellä oli oltava hiiren hiljaa. Pietarinkirkon kautta poistuimme sitten ulos. 

Kun saavuimme Vatikaaniin satoi vettä. Tämä kuva on napattu tiistaina bussin katolta. Pietarin kirkon aukiolta.

Tässä on kuvia veistoksista, Rafaelin huoneista, upeita kattofreskoja jne. Katseltavaa oli niin paljon, että niskat tuli kipeiksi kun tuijoteltiin kattoa, ja seiniä. Mittasuhteita ei tajua, ennen kuin on paikan päällä. 

   Valtavat kangaskudoksille maalatut taideteokset olivat vaikuttavia. 

        Tämän teoksen nimeä en muista, mutta Jeesuksen silmät seurasivat meitä kun kävelimme ohitse :) 

                            Kattofreskot olivat aivan uskomattomia. 

                            Kiinnitin huomioita myös kauniisiin mosaiikkilattioihin. 

                            Ikkunaluukutkin oli aika prameita ja isokokoisia.