Tästä alkoi seikkailuni, Tätä reittiä oli minua ennen jo kulkenut jänönen.
Huomasin heti, että metsässä oli vasta oltu lumisotasilla.
Pohdin, että pitääköhän minunkin kiivetä puun oksalle piilosille ja pistää pää piiloon,
niinkuin tämä heppu oli tehnyt : )
Päätin, että olisi mukavampi köllötellä oksilla kuin roikkua.
Pian tunsin, että joku kosketti kättäni. Tämä pieni hiirulainen kaipasi juttuseuraa. Meillä olikin mukava rupatteluhetki.
Mukava kuvasarja talvisesta metsästä. :)
VastaaPoistawas für eine wunderschöne Schneegeschichte!
VastaaPoistaMetsäretkestäkin saa hauskan ja mielenkiintoisen, kun osaa katsoa ympärilleen, kuten sinä.
VastaaPoistaKivasti kerroit seikkailustasi.
Satumetsässä voi nähdä kaikenlaista.
VastaaPoistaOnpa houkutteleva tuo polku salaiseen metsään. Siellä eläimet asustavat ja sinua tervehtivät. Olit tarkkana, kun ne huomasit, vaikka kuinka välillä piilottelivat.
VastaaPoistaKylläpä täällä on herkistelty. Mutta ei suotta, niin paljon retkelläsi näit metsän omia kavereita :-)
VastaaPoistaHeh, talvinen metsä on täynnä ihmeitä.
VastaaPoista