Rakastan vilinää ja vilskettä.
Rakastan puhetta, pulinaa, naurua ja hymyjä.
Rakastan hiljaisuutta ja rauhaa.
Rakastan piiloutua kivenkoloon.
Saan olla siellä aivan itsekseni.
Toki, joskus joku koputtaa kivioveeni.
Silloin kiirehdin kivikolostani kurkistamaan, kukas se siellä :)
Samat on mietteet, ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tuo runon loppuosa pitää paikkansa.
VastaaPoistaHyvää syksyä sinulle :-)
Hyvää syksyä myös sinulle !
PoistaLiebe Perhottaren,
VastaaPoistawundervolle Gedanken, in denen man sich wieder findet. Foto und Text eine absolut geniale Symbiose.
Herzliche Grüsse, Sichtwiese
Kiitos taas kommentistasi. Mukavaa, että pidät kuvan ja tekstin symbioosista.
PoistaVoi kuinka ihkaihana pää kurkkii kolostaan. Mukavasti vielä runoksi rustattu :)
VastaaPoistaEikös ole aika vinkeän näköinen veijari ? Se oli oikea linssilude :)
PoistaHih, hauska kuva ja runo. Ja totta säkeissäsi: minäkin rakastan olla hiljaa kolossani.....
VastaaPoistaKiitos ! Kolot ovat mukavia, lämpimiä ja turvallisia !
PoistaKolossani minäkin viihdyn.
VastaaPoistaSulla onkin siellä kiva veijari tullut kolostaan katsomaan maailmaa!